Näkkileipää

Vuoden 2013 Pirkka -lehden viitosnumerossa oli näkkileipäohje. Otin sen talteen odottamaan näkkileiväntekoinspiraatiota. Ja niin vain se inspiraatio iski heti 5 vuotta myöhemmin!

Tässä reseptissä homma alkaa juuren tekemisestä. Aluksi siis sekoitetaan vesi, jogurtti, murennettu hiiva ja hunaja keskenään. Lisätään ruisjauhot ja sekoitetaan hyvin.

Kulho peitetään lammaskuvioisella leivinliinalla ja annetaan olla huoneenlämmössä yön yli.

Juurta sekoitetaan happanemisen aikana muutamia kertoja.

Seuraavana päivänä lisätään suola, ruisjauhot ja siemenet. Tässä tapauksessa saattoi unohtua ne siemenet taikinasta. No, alustetaan kuitenkin vehnäjauhot taikinaan. Taikina muistuttaakin jo pehmeää ruisleipätaikinaa.

Kuumennettaan uuni kakskaksvitoseen. Kuumennetaan myös pelti - kerrankin ihan tarkoituksella. Leivotaan taikina pötköksi ja jaetaan pötkö kuuteen osaan. Kakkaroiden määrä ei nyt täsmää, mutta luotan että tämä omavaltaisuus eivät vaikuta makuun.

Kaulitaan palat pyöreiksi tai suorakaiteen muotoisiksi levyiksi yksi kerrallaan runsaasti jauhoja apuna käyttäen. Näyttäs olevan toivomisen varaa geometrian taidoissani. Ei tullut pyöreitä, eikä sen paremmin suorakaiteitakaan. Käännetään kuitenkin levyt paistinlastan avulla.

Nostetaan levyt leivinpaperin päälle ja jatketaan kaulimista, kunnes levy on parin millimetrin paksuinen. Onnistuin kaulimaan levyt niin ohuiksi, että kaikki ohjearvot alittuivat.

Ripotellaan pinnalle siemeniä. Kiinnitetään siemenet kaulimella. Pinnan voi kuvioida näkkileipäkaulimella jos sellaisen sattuu omistamaan. Siirretään näkkäri leivinpaperin avulla kuumalle pellille. Paistetaan keskitasolla 6-10 minuuttia, kunnes näkkäri on saanut väriä. Paistoaika riippuu levyn paksuudesta. Nämä ohutleivät valmistuivat hyvinkin nopsakkaasti.

Nostetaan näkkileivät ritilälle ilman leivinpaperia. Annetaan jäähtyä peittämättä. Säilytetään kosteudelta suojattuna.

Huomioita:

• Ystäväni hopeaseppä-kuoriaisiksi ristimät seesaminsiemenet eivät suostuneet kiinnittymään näkkärin pintaan. Niinpä niitä rapisi ympäri kämppää vielä senkin jälkeen kun näkkärit oli jo syöty. 
• Näkkäristä tuli lähinnä kovaa ohutleipää. Eihän se toki mitään haitannut. Pitää vain ensikerralla kaulia maltillisemmin. 
• Näkkäri maistui mielestäni liian hiivaisilta. Täytyy kokeilla joskus jotain toista reseptiä. Huomioitakoon, että vika tosin saattaa ihan yhtä hyvin olla tumpelon leipurin hiivanannostelutaidoissakin. 

Kyllä näitä nyt ennemmin söi kuin selkäänsä otti, mutta eivät nämä jatkoon pääse.