Marja-aronia

Kesä 2018 jää tämän talon historiaan puskanistutuskesänä. On kuopattu maahan niin saskatoonia, tyrniä kuin nyt viimeisimpänä marja-aroniaa. Minä en olisi osannut koko marja-aroniaa kaivata, mutta mies oli hankinnan kannalla. Ja jos miehellä on puutarhanäkemys, se totta vieköön toteutetaan. Marja-aroniaa kasvatetaan useimmiten pensasaitoina sen komian ruskan ja terhakan kasvun vuoksi, mutta samannimistä marjaa löytyy siis myös puutarha- eli hyötykasviversiona. Hyötykasvin marjat ovat koristepuskan marjoja suurempia ja koko kasvi on huomattavasti pensasaitamallistoa suurempi: 1-3 metrinen. Mikäli moinen pusikko ei omalle pihamaalle sovi, marja-aroniaa myydään myös pihlajan runkoon vartettuna pikkupuuna.

Marja-aronialla on yhteneväisyyksiä saskatoonin kanssa. Tämänkin puskan keväiset kukat ovat valkoisia ja marjat mustina tertuissa. Edellisistä hankaluuksista viisastuneena istututin nämä puskat suoraan tontin aurinkoiselle, lampeen viettävälle rinteelle. Josko siinä kelpaisi kasvattaa marjaa valossa paistatellen, vesiaiheen äärellä. Puskat myös aidattiin aivan saman tien. Rinteen poikki kun kulkee lampaiden reitti aitauksesta naapurin pelloille, jossa ne penteleet ovat surffanneet koko kesän. Onneksi niillä on ko. alueisiin oleskeluluvat.

Marja-aronialla ei onneksi ole kasvupaikan suhteen suuria vaatimuksia. Se on hyvä, sillä aina vain ollaan savolaisen savimaaston äärellä. Parhaiten se kasvaisi runsasmultaisessa, hyvin vettä läpäisevässä maassa aurinkoisella paikalla. Toivottavasti reipas annos sontaa pari kertaa vuodessa korvaa sen, että maa on kaikkea muuta paitsi runsasmultainen tai vettä läpäisevä. Pensas on erittäin sään- ja taudinkestävä, joten toivoa on. Marjat kypsyvät syyskuussa, eikä pikku pakkanen pilaa satoa, vaan suorastaan parantaa makua.

Ostin pensaita oitis kolme, koska pettämätön logiikka ihan minkä tahansa hankinnassa toimii seuraavasti:

1 = vain yksi. Yhden päälle ei kannata edes ryhtyä.

2 = pari/muutama, ei siis kovin montaa

3 = monta

Sitä, että monta = yleensä liikaa, voi ajatella sitten myöhemmin. 

Varsinkin kun tässäkin marja-aroniatapauksessa yhdestä pensaasta marjaa saattaa pukata 8-10kg. Marjoissa on paljon C-vitamiinia ja kivennäisaineita, kuten magnesiumia, folaattia, kaliumia, rautaa, sinkkiä ja jodia. Marjat soveltuvat hyvin esim. hilloihin, hyytelöihin, mehuihin ja piiraisiin. Erityisen maistuvaa hilloa pitäisi saada kun yhdistää hapokkaita omenia aroniamarjojen kanssa. Eläissäni en ole aroniamarjoja maistanut, joten tiedossa on silkkaa eksotiikkaa jos marja-aroniahyytelön äärelle joskus päästään.

Aroniaa voi käyttää pieninä määrinä myös kotiviinin tai liköörin valmistukseen. Vahdittuani Tanskalaisen maajussin puuhia Kastanjan tilalla vuosikausia, olen oppinut ainakin sen että jos mitä tahansa hedelmää tai marjaa tulee yli keskimääräisen tarpeen, siitä voi aina valmistaa juhlajuomaa.

Maikkarin lifestyle –ohjelman mukaan aroniamarjat ovat parempia antioksidantin lähteitä kuin esim. mustikat tai mainetta niittäneet gojimarjat. Aroniamarjaa myydään suuressa maailmassa myös tableteiksi puristeltuna, joten nyt ollaan ikuisen elämän äärellä. Ihan turha siis hinata mitään eksoottista gojia mistään Aasiasta kun parempi marja on saatavilla kenen tahansa puutarhasta. Kun tähän lisätään vielä marjan ilmiömäinen kyky laskea verenpainetta, ei voi kuin ihmetellä ettei se ole Suomessa laajemmin käytössä. Monille on tuttu juttu että puolukka ja karpalo suojaavat virtsatietulehdukselta, mutta marja-aroniapa on siinäkin hommassa tehokkaampi.

Mikäli joskus tulisi mieleen entisestäänkin lisätä marja-aroniaa, se onnistuu siemenestä. Siemenet tai kuivatut marjat voi kylvää syksyllä tai kevättalvella laatikoihin ja peitellä parin sentin hiekkakerroksella. Laatikot laitetaan ulos, jos lumipeitteestä on toivoa. Siementen vaatima kylmäkäsittely onnistuu kyllä myös kosteassa kylmävarastossa, jonka lämpötila on 0-5 astetta. Kylmäkäsittelyaika on vähintään 3kk. Kun kylvös siirretään lämpimään, se taimettuu noin viikon kuluttua. Taimet ovat istutuskelpoisia vasta muutaman VUODEN kuluttua kylvöstä, joten hätäisen hommaa ei tämä siemenestä kasvattaminen ole.

Suoraan taimivaiheeseen voi oikaista lisäämällä pensasta pistokkaista, jolloin puutumattomat tai puolipuutuneet kesäpistokkaat leikataan viimeistään juhannuksen tienoilla. Pistokkaista poistetaan alimmat lehdet ja ne laitetaan juurtumaan turvepitoiseen taimimultaan. Muovihuppu taimien päällä tasaa lämpötilaeroja ja säilyttää kosteuden.

Kevät näyttää jäivätkö taimet elolle. Ainakin loppukesästä vaikuttivat vielä aivan reippailta. Kuvat jäivät jostain syystä istutushommista ottamatta ja nyt ovat jo lehdetkin pudonneet, joten lainasin otokset tällä kertaa netistä.

Lähteet ja kuvat:

https://hidastaelamaa.fi/2017/08/elakoon-aronia-musta-marja-pistaa-kehon-kuntoon/

https://anna.fi/hyvinvointi/ravinto/pihallasi-voi-kasvaa-supermarja-marja-aronia-sisaltaa-enemman-antioksidantteja-kuin-mikaan-muu-marja-tai-hedelma

https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tavoitteena-satoisa-ja-terve-marja-aronia-nain-hoidat-sita-oikein

https://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/maailmalla-superfoodin-maineessa-takapihan-pensasmarja-on-terveellisempaa-kuin-uskotkaan/5241928#gs.tTIh6u4