Sauna

Talomme ja lammen välissä nököttää sauna. Sauna on rakennettu samoihin aikoihin kuin talokin, eli 50-luvun alkumetreillä. Talossa sisällä meillä ei saunaa olekaan. Kiinteistövälittäjä kuvailisi saunamme olevan ns. alkuperäiskuntoinen, tahi remontoija unelma, eli suomeksi: perusteellisen remontin tarpeessa. Saunaremontti on kyllä to do -listallamme, mutta kalenteriin asti se ei vielä ole yltänyt.

Sitä paitsi, arvaako koko remonttiin ruveta kun saunan vintillä asuu lepakoita! Sehän on vaarana että lepakot hermostuvat remontteeraamisesta ja muuttavat pois! Se olisi ankeaa se. Kuka nyt itse kasvattamistaan kotilepakoista haluaisi luopua. Ehkä on parempi vain sutaista maalia pintaan ja kohentaa pahimmat repsotukset.

Niin talon kuin saunankin osalta tontillamme vallitsevat ns. mökkiolosuhteet. Saunan vesi kannetaan paikalle talosta tai lammesta. Kiuas on tietenkin puulämmitteinen. Samoin muuripata, jossa pesuvesi lämmitetään. Koko sauna menee syväjäähän talvella, joten saunanlämmitykseen kuuluu silloin myös vesien sulattelua. Lattialla käytetään mukavuussyistä puuritilöitä. Betoni on meinaan talvisaikaan melko viileää.

Meillä sauna toimii paljon muunakin kuin vain peseytymispaikkana. Saunassa kuoritaan hunaja kennoistaan, kuivataan tervatut sukset ja riiputetaan ruhot.

Pukuhuoneen hyllyllä on pyykkäyskalustoa talon ja saunan rakentamisen ajoilta. Vasemmalla on valkopyykkiohjelma ja oikealla kirjopyykkiohjelma. Valkopyykkiä pestiin keittämällä ja hakkaamalla pyykeistä lika irti. Pesuaineena käytettiin lipeää. Pyykit nostettiin padasta kepillä laudalle, joka nojasi padan sisäreunaa vasten ja lika irrotettiin pieksemällä pyykkiä kepillä lautaa vasten. Lipeä on syövyttänyt kaluston valkokuultoiseksi. Kesäiset vuosirenkaat ovat kuluneet kuopalle ja talven kovemmat vuosirenkaat jääneet koholle. Kirjopyykki ei kestänyt niin korkeita lämpötiloja kuin valkopyykki. Sitä kärsi siis pestä käsin lasisella pyykkilaudalla, joka on - hämmästyttävää kyllä - edelleen täysin ehjä. Lauta on valmistettu 1960-luvulla Kokkolassa A.B. H. Nylynd O.Y.:n tehtailla.

Saunan on tiettävästi rakentanut aikoinaan Arvo Miettinen. Lieneeköhän Arvo itse nimikoinut saunansa.

Saunan lauteet ovat yhtä puuta. Mies bongasi nämä sukulaisensa talonrakennustyömaalta, jossa ne olivat jääneet ylimääräisiksi. Lauteet ovat puoli metriä paksusta männystä, koko puun leveydeltä halkaistut, eli ns.pelkat (https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelkka). Tykkään niistä aivan erityisesti.

LAT Oy:n eli Läkkiastiatehtaat Oy:n pesuvati on peräisin äitiyspakkauksesta vuosikymmenten takaa. Tuolloin Läkkiastiatehtaiden tuotteita valmistettiin Vähäkyrössä Vaasan itäpuolella. Emaloidut vadit olivat erityisen käytännöllisiä aikana, jolloin asunnoissa ei ollut juoksevaa, lämmintä vettä. Vadeissa veden pystyi kuumentamaan suoraan esim. puuhellalla. Emaloidut vadit olivat lisäksi hyvin helposti puhdistettavia ja siten hygieenisiä. Läkkiastiatehtaan vateja näyttää olevan talletettu meidän saunamme lisäksi myös esim. Vähäkyrön kotiseutumuseon näyttelyyn.

Peseytymistä varten käytössä on vateja ja ämpäreitä mallia DDR. Kun padasta pitää nostaa lähes kiehuvaa vettä, ei muovirimpuloihin ole luottaminen. Saunatuoksuista parhaaksi on todettu puhdas pihka. Sitä on rapsittu mukaan havupuista metsäreissuilla. Teollisesti valmistettujen tuoksujenkin valikoimasta osa on ihan kivoja, mutta pihka on aina pihka. Pihkaa varten kiukaalla on kivi, jonka reikiin pihka sellaisenaan pudottellaan. Siihen kun viskaa äkkiä löylyvettä päälle, ettei pihka ehdi kärähtää niin ah, kylläpä on ihmisen hyvä olla.

Maku-merkkisessä muuripadassa lämmitetään saunan käyttövesi. En onnistunut netistä löytämään tietoa valmistajasta, tai miksi muuripadan nimi on Maku. Nykyään Maku-tuotenimellä myydään ruuanlaittopatoja. Tokihan tuossakin padassa keiton keittää jos on isompi porukka ruokittavana. Noin 80 litraa (täysi padallinen) vettä siinä lämpiää ihan älyttömän nopeasti ja vähillä puilla.

Saunan kuistilla sijaitsee spa-osasto, eli jostain kerrostaloremontista purkautunut vanha kylpyamme. Kesällä siinä on mukava lillua. Lämpimän veden ammeeseen saa padasta ja lammesta kantamalla.

Sähköjen hävitessä saunomisen monessa nykysaunassa voi unohtaa: Sähkökiuas ei lämpiä, hanasta ei tule vettä. Tämä sauna ei paljon sähkökatkoista piittaa. Sähkövalot saunalla kyllä on, mutta sähköjen puuttuessa kylvetään kynttilän- tai lyhdynvalossa. Polttopuita löytyy ja vesi kulkee kun kuljettaa.