Kasvikset.fi tietää kertoa että Valkea Kuulas on raikkaan makuinen, mausteinen kesäomena. Meidän puutarhamme Valkea Kuulaat ovat sen verran raikkaita, ettei niitä irvistelemättä pysty syömään. Päätin siis kokeilla josko niistä olisi tuoremehuksi. Ei siis muuta kuin yleiskone tulille. Homma alkoi kuten kaikki hommani tuntuvat alkavan, käyttöohjeen opiskelulla.
Hassun hauskasti lähes pelkästään kuviksi typistetty ohje muistaa kyllä kertoa ettei mehua kannata litkiä tolkuttomasti, tai että mehu kannattaa laimentaa lapsille, muttei kerro kuinka mehulingon säiliön saa irti rungosta. Rojekti oli tyssätä siis heti alkuunsa, mutta kun kaksi ihmistä sisukkaasti palikkaa kääntelee, niin löytyihän se ratkaisu. Lienee syytä piirrellä avaustekniikka ohjeisiin, josko seuraavaan käyttökertaan sattuu venähtämään pidempikin aika. Muistiin olen oppinut olemaan luottamatta ajat sitten.
Mehulingon pakkauksen kyljessä olevissa värikkäissä kuvissa omenat on laitettu kokonaisina syöttöputkeen. Ilmeisesti kuvien ottamista varten on hankittu jostain kääpiöomenoita, koska nuo perusbaltialaiset Valkea Kuulaat ainakin oli pakko paloitella ennen kuin niitä oli mitään mahdollisuutta putkeen saada mahtumaan. Onneksi joku näppärä on keksinyt ”laitteen” omenien lohkomiseen. Ei maksa paljon ja toimii ketterästi.
Vaikka syöttöputki on melko pitkä, heti alkumetreillä tuli havaittua ettei sitä kannata kovin täyteen pakata. Homma toimii paljon paremmin pienissä annoksissa. Viimeksi yleiskonetta käytellessäni ehdin jo ihmetellä ettei yleensä kovia ääniä väistävä koira poistunut laitteen luota lihan jauhamisen ajaksi. No nyt tuli sekin selväksi, että omenat eivät samalla tavoin koiraa motivoi. Elsa siirtyi viereiseen huoneeseen odottamaan koneen sammuttamista.
15 kirjavankokoisesta omenasta tuli reilut puoli litraa mehua. Mielestäni ei kovinkaan huonosti. Valkea Kuulas on lajikkeena siitä ikävä, että sekä omenat että mehu alkavat oitis kuoresta päästyään muuttua ruskeaksi. Mehu on siis nättiä vain hyvin lyhyen hetken. Maultaan mehu olikin yllättävän hyvää. Vastaisuudessa näitä omenoita hyödyntänevät siis muutkin kuin peurat.
Kuvailit hauskasti omenoiden makua. :) Ja onpa sinulla hieno yleiskone! En tiennyt, että niihin saa tuollaisiakin lisäosia. Säilötkö mehun jotenkin?
VastaaPoistaSijoitin pienen omaisuuden yleiskoneeseen. Uskon siitä olevan iloa ja hyötyä kaiken maailman kokeiluissa ja värkkäilyissä =) Tällä kertaa mehu juotiin saman tien. Täytyy tutkia voisiko tuollaista tuoremehuakin pakastaa tai säilöä, vai meneekö keittelyhommiksi.
VastaaPoistaSiltään pakastaen. Kuumennuksen jälkeen voi pullottaa ja säilyy kellarissa. Parina kesänä olen kokeillut viinihapon kanssa läträystä, kun ei haluttaisi kuumentamalla hävittää hyviä ominaisuuksia ja pakastintilakin on rajallinen. Jos omenat ovat hyvin happamia, voi ehkä (?) pelkkä viini-/sitruunahapossa liruttaminen riittää. Itse en sitä riskiä uskaltanut ottaa, enkä toisaalta tunkea tolkuttomia sokerimääriäkään, joten tiristin itseni irti säilyntäainekammosta ja lisäsin tabuja. Hyvin on säilynyt ja hyvää on. Työlästä, tosin.
VastaaPoistaPaula