torstai 11. helmikuuta 2016

Kaninpoikasia

Vihdoinkin! Ehdin jo kaiken toivon heittää, mutta nyt meillä on 9 kaninpoikasta yli puolen vuoden odottelun jälkeen!



Musta naaras pyöräytti poikueen. Kanin kantoaika on 30-31 vuorokautta. Noin kolmen viikon ikäisinä poikaset alkavat syödä kiinteää ravintoa. Pesästä ne pyörähtivät ulos muutamia päiviä sitten ja suunnistivat suoraan ruokakupille joten ilmeisesti ne ovat syntyneet noin 20. tammikuuta. Yksi poikasista on ns. pahnan pohjimmainen. Se on puolta pienempi muita, mutta kuitenkin ainakin tällä hetkellä elinvoimainen ja virkeä. Saapa nähdä onko siitä eläjäksi. Se näkyy tuossa ylemmässä kuvassa aivan alareunassa.




Tämä on siis meidän ensimmäinen kanipoikueemme. Pidin urosta naaraskanien kanssa samassa tarhassa jo loppukesästä ja syksyllä siirsin ne samaan vasikkakarsinaan navettaan. Mitään ei kuitenkaan tuntunut tapahtuvan. Arvelin siinä kaiken toivon heittää ja koska uros tuntui ahdistelevan naaraita kaikessa muussa paitsi lisääntymismielessä, siirsin sen kanojen seuraksi kanalan puolelle. Olin kuullut hyviä kokemuksia kanojen ja kanien yhteiselosta ja meilläkin se onnistui ongelmitta.




Sitten kuitenkin alkuvuodesta huomasin, että musta naaras oli nyppinyt itsestään karvaa vatsapuolelta ja kyljistä. Laitoin tarjolle pesäntekomateriaalia ja jäin jännityksellä odottamaan. Muutaman viikon päästä pesänrakennuksen alkamisesta löysin kanilan lattialta puolikuolleen, pikkuruisen poikasen. Tuuppasin sen takaisin pesään kopin suuaukosta, uskaltamatta penkoa sen enempää. Parin päivän päästä sama poikanen löytyi taas pesän ulkopuolelta, tällä kertaa kuolleena. Jäin kuitenkin toivomaan että pesässä olisi lisää poikasia. Ehkä tuossa ulos kannetussa poikasessa oli jotain vialla. Emo hoksasi sen, kippasi sen pesästä ja päätti keskittyä elinkelpoisiin poikasiin.




Viime viikolla en saanut enää hillittyä itseäni, vaan menin penkomaan kanien pesäkoppiin. Ja kyllä! Siellä vikisi ja sätkytteli nippu pikkuruisia pitkäkorvia!




Kyllä se nyt niin on, että mikäli meillä jonakin päivänä kanipaistia syödään, niin ei se kyllä minun ansiotani ole. Ei ole minusta näitä päiviltä päästämään. Hienoa. Varsinaista omavaraisuutta. Taidanpa laittaa osan porukasta myyntiin ja kasvattaa vielä vähän oman lauman nuppilukua. Seuraava haaste onkin sitten tunnistaa niiden sukupuolet.

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Kotivara - varautumistesti

Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön laatimassa mainiosta Kotivara -esitteestä löytyy varautumistesti. Testissä on 15 väittämää, joihin vastataan joko kyllä tai ei. Päätin aloittaa kotivaraprojektini testin tekemisestä, jotta ylipäätään pääsisin tilanteen tasalle ja osaisin sen myötä ryhtyä toimenpiteisiin.

Väittämät:

Kodissani on puhtaita kannellisia vesisankoja sekä vesikanistereita veden varastoimiseen.

  • Kyllä. Puhtaita kannellisia vesisankoja löytyy kymmenisen kappaletta. Sankot on hankittu itse asiassa hunajan säilyttämiseen niiden päivien ajaksi, kun hunajaa pitää sekoitella linkoamisen jälkeen. Sopii siis toivoa, ettei katkoa vedenjakeluun tule silloin, kun nuo sankot ovat täynnä hunajaa. No, hunaja kerätään loppukesästä ja silloin on vielä saatavilla vettä läheisestä lähteestä tai hätätilan tullen vaikka järvestä.



Osaan hoitaa tilapäisesti WC-tarpeet hygieenisesti ilman vesijohtovettä.
  • No tämä jos joku on hallussa. Kuten aiemmasta vessapostauksestani ilmeneekin, meillä on jatkuvassa käytössä lajitteleva kuivakäymälä. Kesän ohjelmistossa on kunnostaa navetan päädyssä oleva kompostoiva käymälä. Eipä ole huolta eikä murhetta tämän homman kanssa.
Asunnossani on toimiva palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden.
  • No on. Mutta se ei riitä. Haluan palovaroittimen jokaiseen huoneeseen. Ihan vain varmuuden vuoksi. Lisätäänpä siis ostoslistalle palovaroittimia.



Kodissani on sammutuspeite ja/tai käsisammutin.
  • Sammutuspeite löytyy keittiöstä. Käsisammuttimet uupuvat. Koska talo on kaksikerroksinen, hommaan sammuttimet molempiin kerroksiin.
Olen päivittänyt alkusammutustaitoni.
  • Tämä homma on hallussa. Kiitos kuuluu työnantajalleni, joka järjestää alkusammutusharjoitukset joka vuosi.
Olen harjoitellut poistumista asunnostani tulipalon varalta.
  • No varsinaisia harjoituksia en ole pitänyt, mutta asia on mietittynä. Asumme omakotitalossa, joten ulos pääsee mistä tahansa ikkunasta joka huoneesta. Ainoa puute on, että yläkerran ikkunoiden alla ei ole tikkaita. Toisesta yläkerran ikkunasta pääsee periaatteessa katolle meneville tikkaille jos on näppärä. Toisesta ei sitten pääsekään mihinkään. Tämä puute korjataan kesällä. Ikkunoiden alle täytyy rakentaa tikkaat.



Minulla on aina varalla käteistä rahaa.
  • No tähän on pyrkimys. Aika hyvin se on onnistunutkin. Välillä käteiskassaa tulee verotettua, mutta olen pyrkinyt mahdollisimman pian palauttamaan varannot entiselleen. Lasken osittain myös sen varaan, että minulla on aina kotona esim. kananmunia, lihaa ja hunajaa, joita voi tarvittaessa käyttää vaihdon välineinä.



Tunnen yleisen vaaramerkin ja osaan sisälle suojautumisen siihen kuuluvin toimenpitein.
  • Yleinen vaaramerkki on hallussa. En vain hetkeäkään usko, että paloasemien katoilla soivat pillit tänne korpeen asti mistään kuuluvat. En ainakaan täällä asuessani ole koskaan kuullut pilliä testattavan. Täytyy siis luottaa että osuu netin/radion/television äärelle siinä kohtaa kun vaaramerkin yleiseen jakoon laittaminen on ajankohtaista. Sisälle suojautuminen on kertakaikkiaan hakusessa. Tämä homma pitää opiskella ihan erikseen.
Olen päivittänyt ensiaputaitoni.
  • Nyt on kulunut joitakin vuosia siitä, kun hommaa viimeksi kertailin, mutta väitänpä selviäväni melko monesta tilanteesta. Ensiapua on kerrattu vuosien varrella niin monessa työpaikassa ja harrastuksen parissa että jotakin on väkisinkin tarttunut mieleen. Sitäpaitsi tällä elikkomäärällä ja metsästyskoirien kanssa löytyy melko usein kohteita, joiden kanssa kerrata haavan puhdistamista yms. Täytyykin muuten tarkistaa, että ensiapulaukun sisältö on ajantasalla. Elvytyspuhallusten ja -painallusten määrän voisi tietenkin myös tsekata. Ne ohjeet ovat muuttuneet vuosien varrella niin moneen kertaan.
Minulla on otsa- ja taskulamppu ja varaparistoja.
  • Ja kyllä. Jos jotain on, niin näitä. Otsalamppuja on lukuisia ja taskulamppuja vielä enemmän. Katuvalot päättyvät 15 kilometriä ennen tätä tupaa, eikä naapureita ole nimeksikään, joten ihan pelkästään normaali talvielämä vaatii kaiken maailman valonlähteitä. Varaparistojakin on syytä olla aina saatavilla ihan vain arjen sujuvoittamiseksi.



Minulla on paristoilla toimiva radio.
  • Löytyy. Onkohan siihen sopivia paristoja? Tämäpä täytyy tarkistaa.



Minulla on ruokaa varastoituna kotiin vähintään kolmeksi vuorokaudeksi.
  • Tämäkin on hallussa. Täytynee kuitenkin vielä tarkistaa, mitä tämä esite suosittelee varastossa pidettävän.
Osaan uida vähintään 200 metriä.
  • Satuin onnekseni olemaan lapsi 80-luvulla, jolloin kunnilla oli vielä rahaa maksaa esim. lasten uimakoulut. Sain aikanaan hyvän uimataidon kunnan kustantamana ja olen ylläpitänyt sitä.
Osaan tehdä hätäilmoituksen.
  • Isäni oli lapsuudenkodissani laittanut keittiöön keskeiselle paikalle esille talon sijainnin kertovat karttakoordinaatit. Päätin oitis toteuttaa saman omassa kodissani. Toistaiseksi se on vielä tekemättä, joten laitetaanpa to do -listalle koordinaattien selvittäminen. Löytäväthän pelastuslaitoksen kaverit paikalle varmasti myöskin katuosoitteen perusteella, mutta ei koordinaattien tietäminen varmastikaan tilannetta huononna. Suurin puutos tämän kohdan osalta on varmaan tällä hetkellä se, että päätien varressa ei meidän risteyksessämme ole talon numeroa. Tai tavallaan on. Iso kivipaasi, johon numero on maalattu pötköttää hangen alla. Tilanne korjattava.
Häiriötilanteessa haluan auttaa muita.
  • Kykyjeni, taitojeni ja mahdollisuuksie mukaan kyllä.
Jokaisesta kyllä -merkinnästä saa yhden pisteen. Laskin pisteeni ja katsoin taulukosta miten pärjäsin testissä.

Taulukko:

0-4 pistettä
  • Et ole varautunut! Nyt on aika uudelle harrastukselle: Omatoiminen varautuminen
5-9 pistettä
  • Olet tyydyttävästi varautunut. Sinulta puuttuu vielä tärkeitä tietoja ja taitoja.
10-13 pistettä
  • Olet hyvin varautunut, mutta korjaathan puutteet?
14-15 pistettä
  • Olet huippuvarautuja ja luot turvaa ympärillesi.
Oma tilanteeni:

Tämä on testi, jossa en halua päästää itseäni helpolla. Sain kuitenkin 13 pistettä kasaan. Nyt tiedän missä mennään ja voin ryhtyä korjaamaan puutteita.

Suosittelen kyllä jokaiselle tämän listan pohtimista. Huolella pohtimista. Esim. elämä kaupungissa kerrostalossa vaatii ihan erilaisia kikkailuja siinä kohtaa kun tilannetta pukkaa päälle kuin elämä pitkälle viedyssä omavaraistaloudessa.