Wikipedia tietää kertoa, että "Voimavalolyhdyt tulivat suomalaisille tutuiksi toisen maailmansodan aikana korsujen valaistusvälineinä ja vielä 1950-1960 -luvuilla niillä korvattiin osin puuttuva sähkövalo maaseudulla. Voimavalolyhtyjä käytetään nykyisinkin vara- ja ensisijaisina valonlähteinä olosuhteissa, joissa sähkövaloa ei ole aina saatavilla, esim. sotilas-, mökki-, retkeily-, tuulastus- ja poikkeusolokäytössä."
Kyseessä on siis virallisesti Tilley -niminen Englantilaisvalmisteinen voimavalolyhty, jossa valopetroli kaasuuntuu ja palaa hehkusukassa. Lamppu perustuu englantilaisen John Tilleyn keksintöön vuodelta 1813. Kyseessä on siis se kuuluisa "yksi hyvä vanha neuvo", joka vastaa pussillista uusia. Ja mikä hämmästyttävintä: Näihin saa edelleen varaosia!
En ollut moista valonlähdettä aikaisemmin tavannutkaan, joten mielenkiinnolla seurasin sen sytyttämisoperaatiota. Lamppua sytyttäessä on välttämätöntä tietää mitä tekee. Mikäli et ole Tillikkaa koskaan sytyttänyt, on paikallaan kaivaa netistä opetusvideo tai olla tarkkana mahdollisessa opetustilanteessa. Maalaisjärjellä tai peruskansalaisen päättelykyvyllä tätä valonlähdettä ei sytytetä.
Kysytäänpä siis Wikipedialta: "Lamppu sytytetään hehkuttamalla ensin polttoainesäiliöstä nouseva ja hehkusukan läpi kulkeva kaasutinputki kuumaksi lampun varusteisiin kuuluvia, spriihin kostutettavia sytytyspihtejä käyttäen. 2-3 minuuttia kestävän esilämmityksen jälkeen kaasutinputki on riittävän kuuma muuttaakseen sen läpi kulkevan valopetrolin kaasumaiseksi.
Kun sukka hehkuu, avataan säätöventtiili ja lamppu syttyy, jolloin sytytysliekin voi sammuttaa."
Tilleyn valo on huomattavasti kirkkaampi kuin esim. öljylampun tai myrskylyhdyn valo. Se vastaa teholtaan jopa monisatawattista hehkulamppua. Lamppu pitää palaessaan kohisevaa ääntä ja tuottaa huomattavasti lämpöä. Valopetroli tuo tupaan myös pienen polttoaineen tuoksahduksen, mutta hajuhaitta ei mielestäni ollut kummoinenkaan sähkökatkon aikaisen arkielämän laadun kohoamiseen verrattuna. Tilley kuluttaa palaessaan runsaasti happea, joten korvaushapen saannista tulee huolehtia mikäli lamppua käytetään sisätiloissa. Säiliöllinen polttoainetta riittää 6-10 tunnin käyttöön. Tillikan polttoaine, valopetroli, ei ole nestemäisenä yksinään erityisen tulenarkaa. Lyhty tulee kuitenkin aina sytyttää avoimessa ulkotilassa ja pitää poissa tulenarkojen materiaalien välittömästä läheisyydestä.
Silloinkin kun lamppua ei käytetä, se tulee varastoida siten etteivät siihen pääse käsiksi sen enempää eläimet kuin asiantuntemattomat ihmisetkään. Henkilökohtaisestihan rikoin heti lampun käyttöä seuraavana päivänä lampusta hehkusukan. Kun lamppua on jo käytetty (eli kun sukka ei ole juuri paketista repäisty), sukka on muuttunut palaessaan hiileksi. No, hiilihän murenee pienimmästäkin tärähdyksestä. Mikäli siis et aio uusia sukkaa joka kerta lamppua sytyttäessäsi, huolehdi ettei lamppua pääse kukaan kylmänä tuuppimaan tai siirtelemään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti