lauantai 1. helmikuuta 2020

Eläinten nimeämisestä

Meillä on ollut tapana olla nimeämättä hyötyeläimiä. Taustalla on sellainen ajatus, että ainakin omasta mielestäni on paljon mukavampi syödä ihan vain lammasta tai kania kuin esim. Matildaa, Eleonooraa tahi Sirkkua. No, käytännössä monille eläimille muodostuu kuitenkin ajan kuluessa ns. arjen käyttönimiä, joita voi käyttää kun on tarvis yksilöidä elikoita esim. niiden kanssa ilmenneiden ongelmien, niiden hassujen edesottamusten, erityistarkkailun tai hoidon tarpeen osalta.

Niinpä laumaamme kuuluu ja on kuulunut esimerkiksi seuraavanlaisia tyyppejä:

Lammas nimeltä Laama. Tunnistetaan myös nimellä Merikarhu. Tämä nimi, kuten niin moni muukin nimi viittaa suoraan eläimen ulkonäköön. Yhtään laamaahan ei tällä tontilla ainakaan toistaiseksi ole näkynyt, mutta kyseinen lammas nyt vain näyttää laamalta. Tai parrakkaalta merikarhulta.




Lammas nimeltä Matkanjohtaja. Tämä se oli perkeleellinen otus. Se johti porukan lukuisia kertoja aitauksesta kylille ja kipitti aina keulilla kun reissuun lähdettiin. Yllättäen hänen elämästään ei tullut kovin pitkä. Matkanjohtajan siirtäminen laitumelta pakastimeen ja aitamateriaalin muuttaminen langoista verkoksi on sittemmin säästänyt huomattavan paljon sekä meidän omiamme, että naapurien hermoja. Matkanjohtaja kaiken lisäksi periytti taipumustaan pyöriä kylillä. Sen karitsat joko perivät tai oppivat emonsa taipumuksen laajentaa maailmankuvaansa omin luvin. Lyhytikäisiä olivat karitsatkin.

Lammas nimeltä Laikkupää. Yksinkertaista: Lammas, jonka naama on laikullinen/kirjava. Sama lammas kulkee myös nimellä Älämölö. Sillä kun on aina ja paljon asiaa niin ihmisilleen kuin lammaskavereilleenkin. Samassa kuvassa myös Laikkupään poika Panda.




Lammas nimeltä Siipimutteri. Tämän tyypin pää oli sen mallinen, että otsa ja päälaki muodostivat kuvun, jonka kahden puolen oli yläviistoon sojottavat korvat. Saatatte kuvitella. Siipimutteri ei päätynyt filmille, vaan pakastimeen.

Kana nimeltä Riekko. Valkokirjava ja riekon muotoinen, pahuksen sievä kana.




Kana nimeltä Keilapallo Villahousuilla. Iso, pallon muotoinen kana, jolla on hyvin pörheät höyhenet ja sulat takalistossa ja jaloissa.




Kukonpoika nimeltä Kotka. Valtava, tuimailmeinen, kotkan näköinen kukko. Tuli syödyksi ennen valokuvaamista.

Kana nimeltä Drontti. Kana, jota katsellessa ei saata suoda epäilystäkään sille historialliselle tosiseikalle, että kanat (ja linnut nuin niinkö yleensäkin) polveutuvat suoraan dinosauruksista.




Kana nimeltä Vakavasti Otettava Klassisen Musiikin Harrastaja. Tiedättehän ne Suuret Taiteilijat, jotka soittavat tukkapehko hulmuten? No, katsokaa nyt tätä. Kuvassa myös tyttärensä Pikku Musta.




Nimen muodostuminen eläimelle vaatii toki sitä, että eläin pysyy ja pidetään porukassa vähänkään pidempään. Toisaalta ihan harkinnalla nimettyjä eläimiä meille on tullut kun "sahalle on tarvittu uutta verta". Näinpä porukasta on löytynyt myös Lassi-kukko, pässit Täplä, Hubert, Eemeli ja Max sekä Dumbo-kani.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti