torstai 28. kesäkuuta 2018

Tyrni

Vanhempieni pihamaalta kaivetut tyrninalut ovat vaeltaneet pihallamme kuin Mooseksen jengi erämaassa. Keksimme ensin istuttaa ne talon taakse, jossa on joutavanpäiväinen rinteenpätkä, vaan jo heti ensilumien tultua ilmeni että idea oli perin huono: Rinteeseen putosivat lumet talon katolta. Tämä ensimmäinen talvi vei jo muutaman taimen hengen. Loput olivat kuolla seuraavana kesänä huolimattomien viljelijöiden niittämättä jättämään p*skaruohoon.




Eloonjääneille löytyi hyväksi katsomamme paikka navetan päädystä, johon eivät lumet kasaannu ja jossa ne hauskasti varjostaisivat lintutarhoja. Jälleen väärä valinta. Tyrnit eivät viihtyneet. Tyrni kestää hyvin kuivuutta, tulvia ja suolaa, mutta ilmeisimminkin liian varjoista navetan pohjoispäätyä se ei kestä. Taimet alkoivat mielenosoituksellisesti kellastua. Nyt jäljelläolevat yksilöt on muutamin vahvistuksin kuopattu aurinkoiseen rinteeseen puutarhan alaosaan, josta on kaiken lisäksi näkymä vesistöön. Josko nyt suvaitsisivat viihtyä.

Koskapa tyrni on kaksikotinen, eli sen hede- ja emikukat ovat eri pensaissa, kävin puutarhaliikkeestä vielä varmuuden vuoksi ostamassa sikahintaisen hedekasvin, joka oli harmistuksekseni tuotettu hollannissa asti. Vaan koska valinnanvaihtoehtoja ei siinä kohtaa ollut, ostin taimen. On kuulema todennäköisempää että randomilla vanhempieni pihasta kaivettujen tyrnien joukossa on nimenomaan emikasveja ja nyt ostamalla hedekasvin halusin varmistaa marjojen ilmaantumisen.




Viimeisimpään istutuspaikkaan tyrnit ryhmiteltiin nyt vielä niin, että tuo arvokas hedekasvi on keskellä ja muut taimet sen ympärillä. Josko siitä sitten riittäisi pölytysvoimaa kaikkiin suuntiin. Siis olettaen että se vielä virkoaa ala-arvoiseksi kokemansa kohtelun jäljiltä. Arvelin avittaa kotiutumista tyhjentämällä talvikanilan pohjat tyrnien juurelle.

No miksipä sitten nähdä vaivaa moisien piikkipuskien kanssa. Tavoitteena olisi kasvattaa omat vitamiinit kaupan massapuristeiden sijaan. Tyrnimarjojen C-vitamiinipitoisuus on kasvikunnan korkeimpia. Mikäli puskat nyt oikein innostuvat kasvamaan ja marjaa tuottamaan niin olisihan se ihanaa puristaa tai keittää marjoista mehua ja mahdollisesti tehdä myös tilkka likööriä. Mehun pinnalle erottuva tyrniöljy on hyväksi iholle, limakalvoille, sydämelle, verisuonistolle, verenkierrolle ja elimistön puolustusjärjestelmälle. Ja mikäli kasvusto riehaantuu vallan mahdottomaksi, marjoja voisi käyttää myös värjäämiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti