Kateviljelykokeilu

Tulipa taas katsottua Strömsö -ohjelmaa. Laittoivat siinä perunoita kasvamaan kateviljelymenetelmällä. Juontaja neppaili perunat ruohikkoon ja sirotteli päälle pahnoja. Näytti helpolta ja vaivattomalta. 

Wikipedia kertoo aiheesta että ” Kateviljely on puutarhakasvien viljelymenetelmä, jossa maata ei muokata, vaan kasvien juurelle levitetään orgaanista ainetta kuten heinää, ruohosilppua tai syyslehtiä. Kateaineet kompostoituvat ja vapauttavat lämpöä. Ne houkuttelevat kastematoja ja muita makrohajottajia, jotka kuohkeuttavat maata myös kasvien juuristossa. Katekerros estää yksivuotisten rikkaruohojen juurtumista ja maan kuivumista. Erityisen hyvin kateviljely sopii savimaalle, joka kuivina kesinä uhkaa kovettua kuivaksi kuoreksi. Sadekesänä kate estää esimerkiksi mansikoiden likaantumisen mutaisella maanpinnalla. Esimerkkejä kateviljelyyn sopivista kasveista ovat mansikka, kurpitsa, peruna, marjapensaat ja yrtit. Katetta levitetään 10–20 cm kerros keväällä, kun maa on lämmennyt.^”

Strönsön juontajan mukaan peruna siis kasvaa nurmikolla pahnojen alla puhtaana, koska sitä ei pahnakerroksen ansiosta tarvitse ruopata multaan. Myöskään rikkaruohojen ei pitäisi rehottaa, koska pahnat pimentävät ne alleen. Vaikuttaa suorastaan liian helpolta ja hienolta ollakseen totta. Tarvikkeet tähän projektiin eivät maksa juuri mitään, joten tätähän on pakko kokeilla.

Oppikirjaa aiheesta en tähän hätään löytänyt, mutta huolellisen googlettamisen seurauksena selvisi että mikäli tontilla myllää maamyyriä on kateviljelyhomma syytä aloittaa tuomenkaatohommilla. Tuomi haisee maamyyrän nenään niin ikävältä, että se jättää tuomensilpulla kuorrutetun alueen rauhaan. Muussa tapauksessahan nurmikolle kylvetyt, katteen alle peitetyt perunathan olisivat kontiaisille mitä loistavin ”noutopöytä”.

Siispä mies ja moottorisaha mukaan ja ei muuta kuin tuomen kaatoon. Tuomia on onneksi riesaksi asti pusikot väärällään, joten tämä homma hoitui nopsakasti. Syötin tuomenoksat silppuriin ja levitin silpun nurmikolle viljelmän perustamisalueelle.

Seuraavaksi google kehotti levittämään viljelmälle sanomalehteä. Tällaisesta Strömsö ei maininnut mitään. Sanomalehden pitäisi kuitenkin googlen mukaan estää tai edes hidastaa rikkaruohojen kasvua, joten se lienee syytä reseptiin lisätä. Levittelin pari kerrosta Salon Seudun Sanomia rikkaruohoille luettavaksi. Uteliaisuudesta ja vertailun vuoksi jätin osan aluetta ilman sanomalehtiä. Pääsee sitten seuraamaan miten sanomalehdet mahdollisesti perunoiden tai rikkaruohojen kasvuun vaikuttavat.

Sanomalehtien päälle ohjeistettiin levittämään ohut kerros multaa ja mullan päälle voikin sitten jo asetella itäneet perunat. Perunoiden kohdalle sanomalehtiin tehtiin pienet viillot, jotta peruna saa tarvitsemansa kosteuden maasta. 

Paikalliselta karjatilalliselta haimme jo keväällä pahnarullan. Maksua hän ei halunnut siitä ottaa, joten tulimme luvanneeksi hänelle hunajaa syksyn oletetusta sadosta. Mikäli kesä jatkuu tähän malliin, saan varmaan käydä ostamassa sen hunajapurkin kaupasta.

Levittelin heinähangolla pahnat perunoiden niskaan ja laitoinkin niitä varmuuden vuoksi aika reippaan kerroksen, koska eräs nettisivu pelotteli perunoiden vihertymisellä, mikäli katetta olisi liian vähän. Koska perunoita ei ollut mitenkään mainittavia määriä, istutin toiseen päähän katepeltoa vielä sipulia. 

Sitten ei muuta kuin muutama lauta pellolle rajauksesi ja odottelemaan nouseeko pahnakasasta mitään. 

Sivuhuomautus: Kuvassa oikealla juuri pahnakasasta poistettu "avustajakoira" Elsa.

P.S. Terveisiä manikyristeille!